Tilintarkastusvelvollisten erityispiirteitä

Yhdistysten ja säätiöiden tilintarkastus

 Tilintarkastus koskee myös yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on toimitta niiden säännöissä mainittua aatteellista tehtävää tai toimintaa. Näiden yhdistysten tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa edustajilleen. Tällaisia yhdistyksiä ovat mm. kulttuuritoiminta, urheilu, vammaisten huolto. Yhdistyksen taloudellinen toiminta rajoittuu seuraavasti; toiminta on yhdistyksen sääntöjen mukaista ja toiminta on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. 

Aatteellista yhdistystä ei tarvitse rekisteröidä. Rekisteröidyt yhdistykset voivat tehdä sopimuksia ja hankkia omaisuutta. Rekisteröimättömän yhdistyksen vastuun kantaa vastuun aiheuttaneet henkilöt. Yhdistyksissä valitaan tilintarkastaja sekä varatilintarkastaja (KHT ja HTM).  Pienten yhdistys ei tarvitse valita tilintarkastajaa, jos yksi seuraavista toteutuu; tase loppusumma yli 100k, liikevaihto yli 200k tai palveluksessa yli 3 henk. Yhdistyksellä on silti oltava joko toiminnan- tai tilintarkastaja sekä näille varatarkastajat. 

Valtuutetussa kokouksessa voidaan irtisanoa valittu tai valittavissa oleva tilinrakastaja. Hallituksen jäsen, kenelle on annettu hallintoon kuuluva tehtävä ei saa äänestää, ei saa äänestää tilintarkastajan valitsemisesta.  

Yhdistysten kirjanpito poikkeaa liiketoimintaa harjoittavien yritysten kirjanpidosta (liikeyritys pyrkii tekemään voittoa). Aatteellisen yhdistyksen tulosta ei mitä samalla tavalla kuin liikeyrityksen, vaan miten hyvin, taloudellisesti ja tehokkaasti yhdistys on toimintaansa esim. urheilutoimintaa toteuttanut. 

Toiminnasta saadut tulot harvoin riittävät kattamaan kulut ja siksi muut tulot ja menot ovat eriteltävä aatteellisista tuloista ja menoista. Tuloksenlaskemisessa varsinaisessa toiminnassa esitetään sääntöjen mukaisesta toiminnasta syntyneet kulut ja tuotot. Tulot ovat usein pienemmät varsinkin kulttuuri -ja urheiluseuroilla. Tarkistuksessa on tärkeätä selvittää tulojen oikeamäärä. Tuottoihin voi kuulua myös avustusten saaminen, joiden avuilla katetaan toiminnan menoja. Tilintarkastaja tulee kiinnittää eritysesti huomiota avustuksien määrään ja kuluihin. Jos avustuksia on haettu kuluja enemmän, kirjataan niiden erotus taseessa saaduiksi ennakoiksi. Jos taas menot ovat avustuksia suuremmat kirjataan niiden erotus taseen siirtosaamisiin. Varsinaisen toiminnan henkilöstökulut esitetään sivukuluineen, palkat täsmäytetään tehtyihin päätöksiin. Palkoista ei päätetä itse vaan, ne päätetään yhdistyksen kokouksessa. 

Yhdistyksen ei tarvitse ennakoivaa suunnitelmaa poistojen laatimisesta. Tilintarkastaja tarkistaa sijoituksista saadut tuotat sekä rahoitustoiminnan tuotot ja niiden alkuperä sekä korko, että poisto tarkistetaan. Varainhankinnassa tilitarkastajan tulee tarkistaa jäsenmaksujen ja jäsenluettelon pitävyys. Yhdistys ei voi pakkotoimin kerätä jäsenmaksuja ja siksi tulee tarkistaa vain kirjatut maksut. Muita varinhankintoja voivat olla myös tilaisuuksien järjestäminen ja saadut lahjoitukset. Tilaisuuksista tulee tarkistaa pääsy- tai osallistumismaksut. 

Taseen tarkistamisessa ei ole kaavallisesti mitään eroa aatteellisen- ja liiketoimintaa harjoittavan yrityksen kohdalla. Aatteellisen yhdistyksen taseessa on vaan eriteltävä pääoma, jota on rajoitettu erityismääräyksin. Esimerkiksi varat ja pääomat, jotka ovat omakatteisista rahastoista. Pysyvien vastaavien osalta on selvitettävä, että hankintamonoista on vähennetty saatujen investointiavustusten määrä. Vastaavaa-puolella omakatteisten rahastojen pääoma esitetään heti peruspääoman jälkeen (yhdistyksissä ei yleensä ole peruspääomaa). 

Hallinnon tarkistamisessa tulee kiinnittää huomiota, että yhdistyksen päätösvaltaa on käytetty oikein sekä päätöksiin. Hallituksen pöytäkirjoista täytyy tarkistaa tehdyt sopimukset ja hallinnointiin liittyvät asiakirjat. Tarkastajan tulee myös käydä läpi yhdistykselle myönnetyt avustukset ja niiden prosessit. Tarkistettavia asioita yhdistyksen hallituksessa on myös jäsenluetteloon ja pitääkö luettelo paikkaansa, koska äänioikeus kokouksissa perustuu jäsenyyteen. Tilintarkastajan tulee kiinnittää huomio myös hallituksen palkkauksiin ja miten hyvin yhdistys on noudattanut toimintasuunnitelmaa. Jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa tulee sillä olla toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastajan tulee arvioida yleisesti yhdistyksen kirjanpidon ja tilinpäätöksen asianmukaisuutta. Yhdistyksessä voi olla useampi toiminnantarkastaja ja he voivat tehdä yhteisen tarkastuksen ja antaa yhtenäisen lausunnon tilinpäätöksestä ja sen asianmukaisuudesta. 

Säätiölain piiriin kuuluva itsenäinen säätiö on säädekirja, jolla sille on luovutettu lahjalla tai testamentilla luovutettu omaisuutta. Säätiö ei pyri toiminnallaan harjoittamaan liiketoimintaa tai taloudellista etua. Säätiön tulee harjoittaa liiketoimintaa, joka säätiössä mainittu. Tilintarkastajan tulee tarkistaa, onko säätiö hallitus noudattanut säätiölakia ja noudattanut sääntöjä sekä toiminnan asianmukaisuudesta. Esim. onko säätiö varat sijoitettu tuloa tuottavalla tavalla. Hallitus on usein säätiön ainut toimielin eli se ei ole tilivelvollinen silloin muille hallintoelimille. Säätiön tilinpäätös tarkistetaan samalla tavalla kuin yhdistyksen. Tilintarkastajan tulee tarkistaa säätiön saadut lahjoitusten ja niiden määräykset. Säätiöt voidaan jakaa rahoitus- eli apurahasäätiöihin ja toiminnallisiin- eli laitossäätiöihin. Rahoitussäätiöiden tulot ovat esim. korkotulot. Tilintarkistajan tulee tarkastaa tuottojen oikea kertyminen ja jaksottaminen tilinpäätöksessä. Tarkastettavaa on myös varojen sääntöjen mukainen jakaminen. Toiminnallinen säätiö tukee esim. oppilaitosten ylläpitämistä. Tilintarkastajan tulee huomioida samat seikat kuin muissakin tarkistuksissa. Säätiöiden taseet tarkistetaan samoin perustein kuin muilla tase velvollisilla. Säätiöllä tulee olla tilintarkastaja. 

Tomperi, S.: Tilintarkastus - normeista käytäntöön, Edita. 2018. s 136-154