Yhdistysten ja säätiöiden tilintarkastus
Tilintarkastus koskee myös yhdistyksiä,
joiden tarkoituksena on toimitta niiden säännöissä mainittua aatteellista
tehtävää tai toimintaa. Näiden yhdistysten tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa
edustajilleen. Tällaisia yhdistyksiä ovat mm. kulttuuritoiminta, urheilu,
vammaisten huolto. Yhdistyksen taloudellinen toiminta rajoittuu seuraavasti;
toiminta on yhdistyksen sääntöjen mukaista ja toiminta on pidettävä
taloudellisesti vähäarvoisena.
Aatteellista yhdistystä ei tarvitse rekisteröidä. Rekisteröidyt yhdistykset
voivat tehdä sopimuksia ja hankkia omaisuutta. Rekisteröimättömän yhdistyksen
vastuun kantaa vastuun aiheuttaneet henkilöt. Yhdistyksissä valitaan
tilintarkastaja sekä varatilintarkastaja (KHT ja HTM). Pienten yhdistys ei tarvitse valita
tilintarkastajaa, jos yksi seuraavista toteutuu; tase loppusumma yli 100k,
liikevaihto yli 200k tai palveluksessa yli 3 henk. Yhdistyksellä on silti
oltava joko toiminnan- tai tilintarkastaja sekä näille varatarkastajat.
Valtuutetussa kokouksessa voidaan irtisanoa valittu tai valittavissa oleva
tilinrakastaja. Hallituksen jäsen, kenelle on annettu hallintoon kuuluva
tehtävä ei saa äänestää, ei saa äänestää tilintarkastajan valitsemisesta.
Yhdistysten kirjanpito poikkeaa liiketoimintaa harjoittavien yritysten
kirjanpidosta (liikeyritys pyrkii tekemään voittoa). Aatteellisen yhdistyksen
tulosta ei mitä samalla tavalla kuin liikeyrityksen, vaan miten hyvin,
taloudellisesti ja tehokkaasti yhdistys on toimintaansa esim. urheilutoimintaa
toteuttanut.
Toiminnasta saadut tulot harvoin riittävät kattamaan kulut ja siksi muut
tulot ja menot ovat eriteltävä aatteellisista tuloista ja menoista. Tuloksenlaskemisessa
varsinaisessa toiminnassa esitetään sääntöjen mukaisesta toiminnasta syntyneet
kulut ja tuotot. Tulot ovat usein pienemmät varsinkin kulttuuri -ja urheiluseuroilla.
Tarkistuksessa on tärkeätä selvittää tulojen oikeamäärä. Tuottoihin voi kuulua
myös avustusten saaminen, joiden avuilla katetaan toiminnan menoja.
Tilintarkastaja tulee kiinnittää eritysesti huomiota avustuksien määrään ja
kuluihin. Jos avustuksia on haettu kuluja enemmän, kirjataan niiden erotus
taseessa saaduiksi ennakoiksi. Jos taas menot ovat avustuksia suuremmat
kirjataan niiden erotus taseen siirtosaamisiin. Varsinaisen toiminnan
henkilöstökulut esitetään sivukuluineen, palkat täsmäytetään tehtyihin
päätöksiin. Palkoista ei päätetä itse vaan, ne päätetään yhdistyksen
kokouksessa.
Yhdistyksen ei tarvitse ennakoivaa suunnitelmaa poistojen laatimisesta.
Tilintarkastaja tarkistaa sijoituksista saadut tuotat sekä rahoitustoiminnan
tuotot ja niiden alkuperä sekä korko, että poisto tarkistetaan.
Varainhankinnassa tilitarkastajan tulee tarkistaa jäsenmaksujen ja
jäsenluettelon pitävyys. Yhdistys ei voi pakkotoimin kerätä jäsenmaksuja ja
siksi tulee tarkistaa vain kirjatut maksut. Muita varinhankintoja voivat olla
myös tilaisuuksien järjestäminen ja saadut lahjoitukset. Tilaisuuksista tulee
tarkistaa pääsy- tai osallistumismaksut.
Taseen tarkistamisessa ei ole kaavallisesti mitään eroa aatteellisen- ja
liiketoimintaa harjoittavan yrityksen kohdalla. Aatteellisen yhdistyksen
taseessa on vaan eriteltävä pääoma, jota on rajoitettu erityismääräyksin. Esimerkiksi
varat ja pääomat, jotka ovat omakatteisista rahastoista. Pysyvien vastaavien
osalta on selvitettävä, että hankintamonoista on vähennetty saatujen
investointiavustusten määrä. Vastaavaa-puolella omakatteisten rahastojen pääoma
esitetään heti peruspääoman jälkeen (yhdistyksissä ei yleensä ole
peruspääomaa).
Hallinnon tarkistamisessa tulee kiinnittää huomiota, että yhdistyksen
päätösvaltaa on käytetty oikein sekä päätöksiin. Hallituksen pöytäkirjoista
täytyy tarkistaa tehdyt sopimukset ja hallinnointiin liittyvät asiakirjat.
Tarkastajan tulee myös käydä läpi yhdistykselle myönnetyt avustukset ja niiden
prosessit. Tarkistettavia asioita yhdistyksen hallituksessa on myös
jäsenluetteloon ja pitääkö luettelo paikkaansa, koska äänioikeus kokouksissa
perustuu jäsenyyteen. Tilintarkastajan tulee kiinnittää huomio myös hallituksen
palkkauksiin ja miten hyvin yhdistys on noudattanut toimintasuunnitelmaa. Jos
yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa tulee sillä olla toiminnantarkastaja.
Toiminnantarkastajan tulee arvioida yleisesti yhdistyksen kirjanpidon ja tilinpäätöksen
asianmukaisuutta. Yhdistyksessä voi olla useampi toiminnantarkastaja ja he
voivat tehdä yhteisen tarkastuksen ja antaa yhtenäisen lausunnon tilinpäätöksestä
ja sen asianmukaisuudesta.
Säätiölain piiriin kuuluva itsenäinen säätiö on säädekirja, jolla sille on
luovutettu lahjalla tai testamentilla luovutettu omaisuutta. Säätiö ei pyri
toiminnallaan harjoittamaan liiketoimintaa tai taloudellista etua. Säätiön
tulee harjoittaa liiketoimintaa, joka säätiössä mainittu. Tilintarkastajan
tulee tarkistaa, onko säätiö hallitus noudattanut säätiölakia ja noudattanut
sääntöjä sekä toiminnan asianmukaisuudesta. Esim. onko säätiö varat sijoitettu
tuloa tuottavalla tavalla. Hallitus on usein säätiön ainut toimielin eli se ei
ole tilivelvollinen silloin muille hallintoelimille. Säätiön tilinpäätös
tarkistetaan samalla tavalla kuin yhdistyksen. Tilintarkastajan tulee tarkistaa
säätiön saadut lahjoitusten ja niiden määräykset. Säätiöt voidaan jakaa
rahoitus- eli apurahasäätiöihin ja toiminnallisiin- eli laitossäätiöihin. Rahoitussäätiöiden
tulot ovat esim. korkotulot. Tilintarkistajan tulee tarkastaa tuottojen oikea
kertyminen ja jaksottaminen tilinpäätöksessä. Tarkastettavaa on myös varojen
sääntöjen mukainen jakaminen. Toiminnallinen säätiö tukee esim. oppilaitosten
ylläpitämistä. Tilintarkastajan tulee huomioida samat seikat kuin muissakin
tarkistuksissa. Säätiöiden taseet tarkistetaan samoin perustein kuin muilla
tase velvollisilla. Säätiöllä tulee olla tilintarkastaja.
Tomperi, S.: Tilintarkastus - normeista käytäntöön, Edita. 2018. s 136-154
Tomperi, S.: Tilintarkastus - normeista käytäntöön, Edita. 2018. s 136-154
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti